lauantai 19. toukokuuta 2018

Hannimari Heino & Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä



Hannimari Heino & Kristiina Wallin: Puutarhakirjeitä. Atena. Valokuvat: Hannimari Heino, paitsi s. 16-17 Kristiina Wallin. Päällys: Satu Kontinen. 149 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Nauttia omasta olemisestaan / Olla nuppu ja odottaa / odottaa ja puhjeta auki (s. 82)

Nyt meillä onkin ihan erilainen puutarhakirja. Tässä Puutarhakirjeitä-kirjassa käsitellään puutarhaa, mutta ei sillä tavoin kuin "tavallisissa" puutarhakirjoissa. Tässä kirjassa nautitaan puutarhatunnelmasta, mietitään puutarhan olemusta ja jaetaan puutarhamuistoja. Yhtään puutarhanhoitoon liittyvää ohjetta ei kirjassa ole, eikä myöskään puutarhakirjoille ominaista runsasta kuvitusta.


Kysymyksessä on kahden runoilijan Hannimari Heinon ja Kristiina Wallinin kahden vuoden pituinen kirjeenvaihto. Kirjeissä seurataan puutarhan vuodenkiertoa sekä pohditaan puutarhan ohella myös ihmisyyttä, omia voimavaroja ja kokemuksia kirjoittamisesta. Alla muutamia esimerkkejä kirjan puutarhamietteistä.

Kristiina pohtii odottamisen vaikeutta. Me puutarhurit olemme varmaankin samaa mieltä Kristiinan kanssa. Kesäkuu. Olen malttamaton, mutta vielä ei ole sadonkorjuun aika. On aika vaalia, hoitaa ja odottaa: että  itää, että versoo, että marjoo. Se on vaikeinta, odottaminen. Puutarhanhoito on minulle jokakesäistä kärsivällisyysharjoitusta. (s. 29) Hannimarille puutarha merkitsi omaa hetkeä lasten ollessa pieniä. Siihen aikaan, kun lapset olivat pieniä, menin kasvimaalle usein iltaisin yksikseni. Se oli oma hetkeni, palsta yksityiselle, minussa itsessäni muhivan odotukselle ja löytymiselle. (s. 48)  


Kesä vaihtuu aikanaan syksyksi, mutta ensin on osattava  nauttia kesästä. Vähitellen kesä kääntyy pimeiden iltojen ja syksyn odotukseksi, lumen ikäväksi. Mutta vielä ei ole sen aika, ei tarvitse kurottaa tulevaan sillä kaikki on juuri nyt, tässä. (Kristiina, s. 90)

Kristiina kuvaa kauniisti elokuuta. Elokuu.Tuuli puhaltaa päin syksyä. Kuvittelen iltahämärän siellä, joen rannalla, saunan kuistilla. Sytytä lyhty, katso pimeään ja kerro minulle. mitä näet ruovikossa, ruovikon takana, siellä, minne kuvittelu yltää. (s. 111) 


Hannimari Heino ja Kristiina Wallin, kaksi runouden ja kirjallisuuden pitkäaikaista ammattilaista, tarjoavat lukijalle kirjan, joka taipuu moneksi. Se on todellakin puutarhakirja, vaikka ei siinä perinteisessä mielessä, mutta ehkä se on enemmänkin runokirja. Niin kaunista ja runollista kieltä molemmat kirjoittajat kirjoittavat. Itse nautin kirjasta niin, että luin sitä silloin tällöin, pienissä erissä. Teksti oli mielestäni liian kaunista, liian latautunutta yhdellä kertaa luettavaksi. 

Erityisplussa kauniin kielen lisäksi upealla kansikuvalle. Myös lukujen alussa olevat kuvat ovat onnistuneita. Kauniit kuvat yhdistettynä kauniiseen tekstiin takaa lukijalle todellisen lukuelämyksen.  

Yleisradio on toteuttanut runoilijoiden kirjeenvaihdosta Ääniversumin vuonna 2017. 

Tämä ihastuttava kirja tulee arvontaan blogissani ihan lähiaikoina.

Hannimari Heino ja Kristiina Wallin. Kuva Henrietta Soininen.

perjantai 18. toukokuuta 2018

Mihin tämä aika oikein menee?

Hei kaikki! Huomasin, että olen ollut viimeksi täällä äitienpäivänä! En tiedä mihin aika oikein menee, ilmeisesti aika iso osa ajasta on vietetty tuolla pihalla. Niin hienot säät ovat olleet. Nyt meillä on pilvistä ja saattaapa vaikka sadella.

Kuva tämän viikon alussa Utran saarilta. Niin tyyntä ja niin kaunista.

Sama paikka

Kävimme samalla myös Utran hautausmaalla. Hautausmaa on edelleen käytössä. Siellä on hyvinkin vanhoja hautoja, tässä yksi.

Täältäkin löytyi lukutoukan muistokivi.

Joensuun taidemuseossa ihailemassa aina yhtä ihanaa Edelfeltin Virginiaa.

Hyvää alkavaa viikonloppua!

lauantai 12. toukokuuta 2018

perjantai 11. toukokuuta 2018

Haapalahti, Tuisku & Törnroos: Kukkiva kasvimaa potager



Heidi Haapalahti, Teija Tuisku & Gunilla Törnroos: Kukkiva kasvimaa potager. 2018. Tammi. Kovakantinen. Valokuvat: Teija Tuisku. Graafinen suunnittelu ja piirrokset: Emmi Kyytsönen. 193 sivua.

Arvostelukappale kustantajalta

Minulla on suuri ilo esitellä ihan uunituore Tammelta ilmestynyt puutarhakirja: Kukkiva kasvimaa potager. Niin suunnattoman kaunis kirja, jota mielellään vaikka vaan selailee. Me puutarhaihmiset olemme jo vuosien mittaan tottuneet siihen, että puutarhakirjat ovat kauniita ja kauniisti kuvattuja, mutta voin vakuuttaa, että tämä kirja menee kauneudessaan vielä askeleen edelle. Mutta mennään toki tarkastelemaan myös kirjan sisältöä.

Klassinen ranskalainen keittiöpuutarha
Jo kirjan nimessä tulee esille sana potager, jota kirja käsittelee. Siis mikä ihmeen potager? Se selviää heti kirjan alkusivuilta: 

Ranskalaiseen keittiöpuutarhaperinteeseen nojaava potager on koristeellinen yhdistelmä vihanneksia, yrttejä ja kukkia. Vuosisatojen saatossa se on saanut erilaisia tulkintoja. (s. 10)

Kirjan esittelypotagerina toimii Gunilla Törnroosin Kemiönsaaressa sijaitseva keittiöpuutarha. Gunilla toteaa näin: Potagerissa minua viehättää ajatus, että se on yhdistelmä kaikkea sitä, mikä puutarhassa on tärkeää. Voit vaihdella potagerin mittakaavaa pikkuruisesta pläntistä koko pihan kokoiseksi plantaasiksi. Koostaan riippumatta potager tarjoaa vihanneksia, yrttejä, kukkia ja kauniita näkymiä vuoden jokaisena päivänä. (s. 9)



Potagerin perustaminen
Kirjan seuraavassa osiossa lukija saa perusteellisia ja käytännönläheisiä ohjeita potagerin perustamiseen. Lähtökohtana on potagerin paikan valinta ja maan parantaminen. Seuraavaksi laaditaankin jo potagerin pohjapiirros. Perustamisvinkkien ohella kirjassa esitellään erilaisia suomalaisia potagereja: Annalan iso potager, Teija pieni potager sekä Gunillan kasvilabyrintti, yrttitarha ja mintturuutu.


 
Omavaraisuus
Ennen vanhaan potagereiden tavoitteena oli taata täydellinen omavaraisuus vihannesten, hedelmien, yrttien ja tuoreiden kukkien suhteen. Nykyään emme ole niin ehdottomia, vaan jokainen päättää, kuinka omavarainen haluaa olla. Kaikki eivät edes halua tavoitella täydellistä omavaraisuutta, eikä kaikilla, mm kaupungeissa asuvilla, ole siihen mahdollisuutta. Kirjassa annetaan mukavia vinkkejä omavaraisuudesta, mm ohjeet yrttiteesekoituksen, syreenisokerin ja sinappisten kranssikääryleiden valmistukseen. Potager-tarhurin jalkakylpy koostuu erilaisista yrteistä, ruusun terälehdistä, sitruunanviipaleista ja kuumasta vedestä. Kirjassa on laaja osio, jossa esitellään syötäviä kukkia.



Huhtikuusta talveen
Viimeisen osion teemana  on vuosi potagerissa. Kirjassa annetaan kuukausikohtaisia ohjeita ja vinkkejä potagerissa työskentelyyn. Ohjeet ovat käytännönläheisiä ja hyödyllisiä ja niitä voi hyödyntää myös muissa puutarhatöissä. 



Mielenkiintoinen, hyödyllinen ja kaunis tietoteos
Kirja on todella mielenkiintoista luettavaa ja kaunista katseltavaa. Idea potagerista konkretisoituu ja lukijalle tulee väistämättä halu perustaa potager - vaikkapa aluksi vain pieni. Perustamista helpottaa ja innoittaa jo sekin, että jokainen voi tehdä potagerista ihan omanäköisensä. Kirjan plussana on myös se, että kirja on suomalaisten tekijöiden tekemä. 

 

Kirjoittajat: Teija Tuisku, Gunilla Törnroos, Heidi Haapalahti


Heidi Haapalahti on hyötykasveihin ja omavaraisuuteen hurahtanut, puutarhakirjoittamiseen erikoistunut toimittaja ja tietokirjailija. Teija Tuisku puutarhavalokuvaaja ja -toimittaja. Heidi Haapalahti ja Teija Tuisku ovat aikaisemmin julkaisseet kirjat Makutarhuri, Lavatarhuri ja Kierrätyspuutarha. Gunilla Törnroos on koulutukseltaan hopeaseppä ja maanviljelijä. Hänen elämäntyönään syntynyt Westersin puutarha Kemiössä on upea tulkinta suomalaisesta potagerista. 

Kirja tulee arvontaan blogissani ihan lähiaikoina. 

torstai 10. toukokuuta 2018

Vesi on niin korkealla!

Hyvää helatorstaiaamupäivää! Kävimme eilen Vekaruksella, joka on Tuupovaarassa oleva ulkoilualue.  Tuupovaara ei ole enää itsenäinen kunta, vaan se on liitetty Joensuuhun. Vekarus on kaunis paikka, mutta nyt veden korkeus rajoitti alueella liikkumista.

Vekarus ja Vekaruskoski

Paljon on vettä, huomaa noista puistakin.

Kuohuja

Vekaruksen ympäri kiertää patikkareitti, mutta nyt reittiä ei voinut kiertää, kun on niin paljon vesiesteitä.

Kosken kuohuja


Metsässä oli vielä lunta.

Kävimme myös Hoilolan hautausmaalla.


Tässä kuva Kuurnan kanavan juoksutuksista.

Vettä on!
 Hyvää ja aurinkoista helatorstaita!

maanantai 7. toukokuuta 2018

Saila Routio: Kukkaloistoa keväästä syksyyn




Arvostelukappale kustantajalta

Saila Routio: Kukkaloistoa keväästä syksyyn. 2017. Minerva. Kuvat: Saila Routio. 205 sivua.

Saila Routio on kirjoittanut ihastuttavan kirjan. Kirja, joka varmasti antaa iloa ja tarpeellista tietoa kaikille puutarhureille. Varmasti jokaisen puutarhurin unelmana on saada puutarha kukoistamaan keväästä syksyyn. Harva meistä tähän pystyy, mutta olen varma, että saamme hyviä vinkkejä Sailan kirjasta. 

Sailan lähtökohtana on rakentaa puutarhasta mahdollisimman monimuotoinen. Kun puutarhaan istutetaan korkeita ja matalia kasveja, eri aikaan kukkivia lajeja sekä vielä sipulikukkia niiden väleihin, tulee puutarhasta kiinnostava. Katsottavaa on paljon, mutta se ei ole ainoa eikä edes tärkein puoli. Monilajinen, kerroksellinen puutarha on terve ja hoitaa itse itseään. (s. 17) Saila kehottaa puutarhuria suunnittelemaan puutarha-alueen niin, että puutarhasta löytyy puita, pensaita ja kukkia, unohtamatta pensaiden ja puitten alustoja. 

Samalla tavalla edetään läpi koko puutarhan huolehtien, että siellä täällä on aukioita - laatoitusta tai nurmea - jotka tuovat hengähdystaukoa istutuksiin. (s. 19) 




Uusi kevät koittaa talven jälkeen
Kirjan rakenne on selkeä: kevät, kesä ja syksy. Kevätjaksosta me puutarhurit tunnistamme itsemme: puutarhan lähes pakonomainen päivittäinen kiertäminen. Onko jokin nuppu tai kukka auennut yön aikana? Ja voi sitä riemua, kun huomaamme ensimmäisten lumikellojen tai talventähtien kukkivan. Sitten tulevat ihastuttavat sipulikukat, joita toivottavasti on istutettu syksyllä montaa eri lajia, mikä takaa pitkän kukintakauden. Kevätkukkien kukintaa täydentävät kauniisti perennojen vihreät lehdet tai varret.



Kukkaloistoa koko kesäksi
Kesällä kukkalajitelma on paljon kevätkautta laajempi. Kirjassa saamme tutustua moniin perennoihin, mm akileijoihin, morsiusleinikkiin, lehtoängelmään, kulleroon, kurjenpolveen, tähtiputkeen ja särkyneeseensydämeen. Omiin suosikkeihini on aina kuulunut särkynytsydän. Pinkki perusmuoto on oikeastaan kaksivärinen: vaaleanpunaisten sydänten kärjistä riippuu valkoisia pisaroita. Se on häkellyttävän näyttävä ollakseen aito luonnonkukka Pohjois-Aasian metsistä. (s. 79)

 

Syyskukkijat ja liekehtivä ruska
Onneksi on syyskukkijoitakin, mm ängelmä, virginiantädyke, kellopeippi, punalatva, asteri, syysleimu ja syysvuokko. Puutarhan syyssiivoukseen kannattaa ryhtyä, vaikka puutarhainnostus ei enää olekaan huipussaan. Tärkeää on muistaa, että sipulikukkien istutus syksyllä takaa kaunista kukkaloistoa keväällä. 


Puutarhaunelmat todeksi
Sailan kirjassa on konkreettisia istutussuunnitelmia. Minua viehätti erityisesti istutussuunnitelma, jossa kukkapenkki loistaa sinisenä alkukesästä ja oranssina myöhäiskesällä.

Saila on hyvä kirjoittaja. Teksti on sujuvaa ja elävää. Tästä asiapitoisesta ja ammattitaidolla kirjoitetusta kirjasta nauttii jokainen puutarhuri. Hyvää tekstiä täydentävät Sailan itsensä ottamat taidokkaat valokuvat. Arvostan suomalaisia puutarhakirjoja, koska uskon, että suomalaisten ammattilaisten antamat ideat ja neuvot sopivat parhaiten omiin puutarhoihimme.

Saila Routio on maisema-arkkitehti, puutarhakirjailija ja freelance-toimittaja. Hän kunnostaa vanhaa taloaan kesäisin Turun saaristossa ja raivaa umpeenkasvanutta puutarhaa sekä rakentaa innokkaasti kohopenkkejä mm. vanhoista hirsistä. Tunnemme Sailan myös Saaripalsta-blogin kirjoittajana.

Sailan kirja tulee arvontaan blogissani lähitulevaisuudessa.

sunnuntai 6. toukokuuta 2018

Lämmin päivä!

Huomasin, että olen ollut poissa täältä yli kaksi viikkoa! Kaikenlaisia pikku selityksiä löytyy, sairastuin ikävään ajankohtaan eli silloin kun piti mennä Lahden puutarhamessuille. Olinhan voittanut liputkin Suvikummun Marjan arvonnassa. No hyvä kuitenkin, että ystäväni hyödynsi liput ja kertoi sitten tästä mukavasta messutapahtumasta. 

Meillä on tänään upea auringonpaiste. Miten teillä? Tähän asti on ollut sen verran märkää ja sadetta, ettei haravoimaankaan ole päässyt. 

Ensimmäiset leskenlehdet
Kaupunkikävelyllä: Pielisjoki
Pidän niin tästä Ilosaaren uudesta sillasta. Sitä on kiva kuvata sekä päivällä että illalla.
Tästä kuvasta voisi kuvitella, että Joensuu on isompikin kaupunki. Uutta Penttilän asuinaluetta.
Matkalla kuvattua

Kotipihastakin löytyy jo jotakin kukkivaa.

Ensimmäiset kukkivat ovat niitä parhaita!

Hyvää sunnuntain jatkoa! Toivotaan aurinkoa tulevalle viikolle!






 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...