Esittelen tässä kolmannen kirjan, jonka sain
kirjamessuilta. Tämäkin on arpajaispalkinto. Nyt kun kaikki kirjat
on esitelty, arpajaiset voidaan järjestää tässä ihan
lähiaikoina.
Sinikka
Piippo & Satu Kontinen: Punkinparta ja valvatit. Uuden ajan
värityskasvio. Sitruuna Kustannus. 2016.
Tässä
kasviossa esitellään 35 kasvia, annetaan tietoa kasvien
terveysvaikutteisista ominaisuuksista sekä vinkkejä vaikkapa
kauneudenhoitoon ja ruuanlaittoon. Tietoaineksen
lisäksi lukijalla on mahdollisuus värittää kasvit.
Näin
kertoo kirjan kirjoittaja Sinikka Piippo:
”Tähän
kirjaan on valikoitu kasveja, joita monia tapaa ihmisympäristössä
ja joita voi käyttää tai on käytetty ruokana tai rohtona.
Kaikkiin valittuihin kasveihin liittyy mielenkiintoisia
erityispiirteitä.”
Näin
puolestaan kertoo kirjan kuvittanut Satu Kontinen:
”Minulle
kukka- ja kasvimaailma hahmottuu värien kautta: on valkoiset,
vaaleanpunaiset ja siniset kukat. Tämän kasvion kaikki kasvit saa
värittää itse.”
Jokaisen
35 kasvin kohdalla kuvataan ensin kasvien lehdet, kukinto ja teriö,
sitten kasvupaikka ja sen jälkeen tapa, miten kasvia on käytetty /
käytetään ruokana tai rohtona. Tässä muutama kirjassa esitelty kasvi.
Maitohorsmasta
kerrotaan, että sen on uskottu lisäävän lehmien maidontuotantoa,
mistä sen suomalainen nimi juontuu. Lisäksi horsmista on saatu
kuitua vaatteisiin, mattoihin ja ryijyihin. Myös maitohorsman lehdet
ovat ravinteikkaita. Venäjällä horsman lehdistä on tehty teetä.
Metsäruusu
on ainoa lähes koko Suomessa kasvava alkuperäinen ruusulaji. Sitä
tavataan koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Ruusun
kiulukoissa on runsaasti C-vitamiinia ja karotenoideja. Terälehdistä
voi tehdä teetä ja niitä voi lisätä salaatteihin ja ripotella
jäätelölle. Mutta mikä tärkeintä; ruusut ovat kautta aikojen
olleet rakkauden ja kauneuden symboleja. Ruusuntuoksu poistaa
stressiä!
Puna-apilan
kolme lehdykkää on aikoinaan tarkoittanut maata, merta ja taivasta.
Kristinuskon myötä kasvi liitettiin pyhään kolminaisuuteen. Onnea
tuovan maineensa vuoksi apilat ovat olleet lemmenjuomien aineosia.
Puna-apilan lehdissä on runsaasti C-vitamiinia, proteiinia ja
haihtuvaa öljyä. Puna-apilaa suositellaan toipilaille kuntouttamaan
sairauden jälkeen. Apilan lehtiä ja kukkia voi pakastaa ja kuivata
talven varalle.
Kasviesittelyjen
lisäksi kirjassa on esiteltyjen kasvien kukintojen väritysosio,
jossa on kukat on jaoteltu väreittäin. Kirjan loppuosaan lukija ja
kasviharrastaja voi kerätä kasveja, teipata niitä kirjaan ja
kirjata tietoja ja muistiinpanoja löydetyistä kasveista.
Kirjaan
oli mielestäni valittu mielenkiintoiset kasvit. Mukava oli saada
tietoa näiden kasvien ominaisuuksista ja huomata, miten tärkeitä
kasvit ovat olleet rohtoina. Teksti on sujuvaa ja
vaivatonta lukea. Kasvipiirrokset ovat suorastaan upeita. Vaikka
aikuisten väritysbuumin huippu lienee jo ohitettu, antaa kirja
mahdollisuuden mukavaan rentouttavaan värityshetkeen. Voin
suositella tätä kirjaa vaikkapa joululahjaksi. Kiitos Sitruuna
Kustannus!
