tiistai 30. heinäkuuta 2019

Riika on komea kaupunki


Viime viikolla jatkoimme matkaa Helsingistä Riikaan kolmeksi päiväksi. Matkasimme Air Balticin lennolla. Emme ole aiemmin matkustaneet näilla nk halpalentoyhtiöillä ja hämmästyksemme olikin suuri, kun tuli esiin niin kummallisia juttuja verrattuna tuttuihin yhtiöihin, vaikka Finnairiin. Mm se, että automaatticheck-in ei ole mahdollista Air Balticilla, koska heillä ei ole kentällä sellaista konetta. Check-in tiskillä maksaa 35 euroa/henkilö. Matkatavaroita punnitaan joka kolkalla, viimeistään koneeseen mennessä.Tiukkoja ovat 8 kg:n käsimatkatavaroiden kanssa.

Mutta sitten Riikaan. Hieno, komea kaupunki. Olemme olleet kahtena aiempana kesänä Vilnassa ja nyt ajattelimme tutustua naapurimaan pääkaupunkiin. Ja kyllä kannatti. Riiassa on niin paljon hienoja kuvaus- ja käyntikohteita, että laitan tästä kauniista kaupungista kaksi kuvasettiä. 

Riika on todellinen siltojen kaupunki. Taustalla näkyy upea kansalliskirjasto. Kirjasto valmistui v. 2014.

Tässä on yksi kaupungin maamerkeistä: Stalinin hammas,
neuvostoliittolaisten työläisten ja talonpoikien lahja Latvialle. Komea rakennus. Nykyisin siinä on yliopiston tiloja. Torniin pääsee katselemaan maisemia ja kuvaamaan

Rakennuksen ala-aula on hyvin neuvostotyylinen.

Tornista on komeat näkymät.

Tässä näkymä toiseen suuntaan. Etualalla Stockmann.

 
Mustapäitten talo on ehkä tunnetuin Riian rakennuksista.
Talo valmistui vuonna 1334. Rakennus paloi sodan pommituksissa ja se rakennettiin uudelleen vuonna 1999.
Vapaudenpatsas vuodelta 1935. Korkeus 42 metriä. Patsaan juurelle tuodaan joka päivä tuoreita kukkia.
Vanhan kaupungin jugend-tyylinen Kissatalo. Talon omistanut kauppias ei päässyt vastapäisen Suuren Killan jäseneksi ja käänsi siksi tornien kissat näyttämään takapuoltaan killalle. Saatuaan tahtonsa läpi hän palautti kissansa soveliaampaan asentoon.
Vanhoissa kaupungeissa riittää kirkkoja. Myös Riiassa on upeita, vanhoja kirkkoja. Tämä on Pyhän Pietarin kirkosta. En ole ennen nähnyt käsityönäyttelyä kirkossa.

 
Pyhän Johanneksen kirkko. Upea katto.
Tämä kaunis katto on juutalaisesta syngogasta.
Löysimme mielenkiintoisen Gauja-kahvilan. Se edustaa 70-luvun neuvostoliittolaista arkea.

Kahvilan sisätiloista. Mielenkiintoinen paikka käydä.
Mukavia heinäkuun lopun päiviä kaikille! Laitan vielä toisen kuvasetin Riian upeista jugend-taloista ja museoista.

lauantai 27. heinäkuuta 2019

Kotona odotti kauniisti kukkiva puutarha

Tulimme kotiin viime yönä Riian matkalta. Paluu vaihtui jo lauantain puolelle VR:n myöhästymisen vuoksi, yli tunti oltiin myöhässä. Ikävää, kun jo sinänsä myöhäinen paluu venyy toisen vuorokauden puolelle. Vaikka olimme olleet poissa vajaan viikon, puutarhassa oli runsaasti uutta kukintaa. Liljat olivat auenneet, nauhukset olivat kukassa, samoin jaloruusut ja leimut. Piha näyttää nyt niin kauniilta.

Liljat

Liljojen takana kukkii palavarakkaus.

Liljoja on useissa väreissä.

Leimut
Nauhuspenkki houkuttelee kimalaisia.
Ennen Riikaan menoa vietimme päivän Helsingissä. Koska oli luvattu aurinkoista säätä, päätimme viettää päivän Suomenlinnassa. Päivästä tuli kyllä aiottua lyhyempi, kun heti puolen päivän jälkeen alkoi sade. Mutta kaunis ja mielenkiintoinen paikka tuo Suomenlinna on. 


Tykkien aukkoja

Vanhaa historiaa
Tunnelmallisia kulkuaukkoja

Kivi ja kasvit sopivat niin hyvin yhteen.

Kauniita maisemia

Kun on Helsingissä, tulee aina kuvatuksi kirkko. Onhan se kaunis.
Myöhemmin tulee vielä Riian kuvia. Mukavaa viikonlopun jatkoa!

sunnuntai 21. heinäkuuta 2019

Uutta kukintaa joka päivä


Kyllä tämä heinäkuu on mahtavaa aikaa. Tuntuu, että joka aamu puutarhakierrosta tehdessä huomaa, että taas on yksi uusi kukka auennut. Leimut aloittavat kukintaansa, samoin nauhukset, liljat,  jaloruusut ja daaliat.

Ensimmäiset leimut

Japaninnauhus

Ensimmäiset liljat

Ensimmäinen jaloruusu

Ensimmäinen daalia
Nyt avoimien jälkeen en juuri ole ennättänyt puutarhatöitä tehdä. Lapset perheineen ovat olleet täällä ja siinä sitten huisketta on riittänyt. Eilen olimme ystäväpariskunnan kanssa Ilomantsi-Tuupovaara -kierrokselta, siitä muutama kuva. 

Toinen lapsenlapsistani, 4-vuotias Minja. Kaikkea kivaa tehtiin, mm puhalleltiin saippuakuplia.

Kristan haudalla äiti, sisko ja kummityttö.

Ystäväpariskunnan kanssa Tuupovaaran Öllölässä. Kylä on nykyisin niin hiljainen ja aution tuntuinen. Parasta varmaan on tämä nimi.

Tuupovaarassa on myös Hoilolan kylä. Tässä on muistomerkki Shemeikan ja Vornasten sukujen runonlaulajille.
Ilomantsin Möhkö on Suomen itäisin kylä. Siellä on mielenkiintoinen ruukkimuseo. Mielenkiintoista historiaa ja kaunista luontoa.

Koitajoki
Ilomantsissa on kaksi komeaa kirkoa. Tässä on ortodoksinen Pyhän Elian kirkko. Se on Suomen suurin ortodoksinen puukirkko. Kirkko valmistui v. 1892.
Sadan enkelin kirkko on evankelis-luterilainen kirkko. Se on vanha kirkko, vuodelta 1796.

Sanotaan, että Sadan enkelin kirkko on yksi Suomen värikkäimmistä kuvakirkoista.

Päivämme päättyi hyvään karjalaiseen pitopöytään Ilomantsin Parppeinpirtillä.
Mukavaa sunnuntaita ja mukavaa alkavaa viikkoa! Onkin luvattu kauniita ilmoja ensi viikolle. Me lähdemme huomisaamuna Riikaan.

sunnuntai 7. heinäkuuta 2019

Avoimien puutarhojen päivä illassa

Iltaa ystävät! Avoimien puutarhojen päivä on nyt ohi. Olo on tyytyväinen, ehkä suorastaan onnellinen, niin mukavasti päivä sujui. Vierailijoita kävi kivasti, varsinaista ruuhkaa ei ollut lainkaan, joten oli mahdollisuus jutella ja vaihtaa mielipiteitä vierailijoiden kanssa. Vieraskirjaan kertyi nimiä 140. 

Avoimien vieraat ovat niin mukavia ihmisiä. Kaikki tulevat avoimin mielin, ovat positiivisia, uteliaita näkemään uutta ja kaikki ovat luonnollisesti kiinnostuneita puutarhajutuista. Vierailijoitten joukkoon mahtuu aina paljon tuttuja, kuten tällakin kertaa. Kaikkein paras yllätysvieras oli blogiystävämme Kirsti Kaija! 😊 Oli todella ilo tavata Kirstiä ja hänen miestään. Kirsti oli vierailulla tyttärensä luona Kiihtelysvaarassa.

Päivälle oli luvattu todella huonoa säätä. Keskipäivän aikaan oli muutama sadekuuro, mutta sitten sää muuttui jopa helteiseksi. Eli kaikki hyvin säänkin suhteen.

Tästä se päivä alkaa! Avointen aika on klo 12-17. Aamupäivällä oli vielä aikaa katsoa, että kaikki oli kunnossa.

Kukkien nimet, kasvupaikat ja kukinta-ajat kiinnostavat aina.

Aika moni oli kuullut edellisen päivän radiohaastatteluni, ja niistä aiheista juteltiin paljon. Esimerkiksi siitä kuinka paljon työtä puutarha vaatii. Monet kiinnostuivat puutarhatöiden ja äänikirjojen yhdistämisestä. PS. Radiohaastattelu meni oikein mukavasti.
Aika paljon oli kukintaa - onneksi. Palavarakkaus kukkii hienosti. Osa liljoista on juuri auennut. Ruusupensaat kukkivat, jaloruusut eivät vielä. Edessä oleva aurinkokennolla toimiva suihkulähde kiinnosti.

Tämä kasvi tässä omenapuun edessä ihmetytti. Se on yli kaksimetrinen ukontulikukka. Ikinä en ole sitä istuttanut, sinne se tulla tupsahti.

Sormustinkukat kukkivat kauniisti.

Onneksi kukaan ei tullut mopolla!
 
Elizabethilla on viimeinen työvuosi. Syksyllä hän pääsee eläkkeelle - hyvin palvelleena.

Muistutimme vieraita, että onhan kaikilla puutarhassa avaimet ja munat. Sillä jos ei ole, niin talo köyhtyy! 😏


Ihanaa uutta viikkoa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...