sunnuntai 1. heinäkuuta 2018

Tämä vai tuo -haaste

Sain kivan haasteen Rikkaruohoelämää-blogista. Kiitos tästä Between. Kysymyksessä on Tämä tai tuo - haaste. Laitan tähän joukkoon puutarhamme kukintaa.


 
Aina niin ihana sormustinkukka

Suihku aamulla vai illalla? 

Aamu sopii minulle paremmin.

Kaupungin ydin vai maalaisympäristö?

Kaupungin ytimessä on ilman muuta hyvät puolensa ja kun ikää tulee enemmän, asuminen on yksinkertaisempaa kaupungin ytimessä. Mieluisin vaihtoehto itselleni on varmaankin kaupungin ytimen ja maalaisympäristön välivaihtoehto, eli kaupungin lähiö.

Paljon on kauniita kukkia olemassa, mutta ruusu on aina ruusu.
Kirkkaat vai neutraalit värit?

Kirkkaat vaatetuksessa, neutraalit sisustuksessa. Punainen on lempivärinä ja sen huomaa myös vaatekaapissani.

Outo vai typerä?

Jopas on hauska kysymys. Mitähän tähän nyt vastaisi. Omasta mielestäni en ole oikein kumpaakaan, mutta jos nyt on pakko valita, saatanpa olla sitten typerä.

Jalokallioinen
Kevät vai syksy?

Tätä ei tarvinnut miettiä: kevät. Talven jälkeen odottaa valo, sula maa ja puutarhatyöt.

Minttu vai kaneli?

Minttu se taitaa olla. Kun laitoin munakasta tänä aamuna, kävin puutarhasta hakemassa siihen minttua. Antaa niin kivaa makua.

Kauniita perinneperennoja: harmaamalvikki
 Suunniteltu vai extempore?

Nuorempana vastaus olisi ollut extempore, mutta iän karttuessa tuntuu suunniteltu-vaihtoehto paremmalta.

Leffa kotona vai teatterissa?

Mies harrastaa elokuvia ja katsoo niitä kotona, eli siinä minäkin sitten kökötän sohvalla niitä katsomassa. Joskus tulee käytyä tyttöporukassa teatterissakin.

Karpaattienkello on aloittanut kukintansa.
Espresso vai latte?

Espresso ilman muuta.

Kysymysten esittäjän vai vastaajan rooli?

Sanoisin, että kysymysten esittäjä.

Palavarakkaus
Halit vai pusut?

Halit sopivat tilanteeseen kuin tilanteeseen, pusut on varattu niille rakkaille läheisille.

Tulinen vai mieto ruoka?

Mausteita täytyy olla, joskus ihan tulisuuteen asti.
Tämä kuva on viime kesältä, kun en vielä tänä kesänä ole onnistunut saamaan kuvia perhosista.

Nahka vai pitsi?

Kyllä se pitsi. Nuorempana olisi ollut nahka. Näin se ikä vaikuttaa kaikkeen.

Ylipukeutuminen vai alipukeutuminen?

Näistä vaihtoehdoista alipukeutuminen jo ihan sen takia, etten missään tapauksessa halua ylipukeutua.
Särkynytsydän

Kokemus vai mukavuus?

Kokemus tuo mukanaan myös mukavuutta.

Tv-sarjat vai elokuvat?

Yleensä elokuvat. Myös sarjoja tulee joskus katsotuksi. Nyt seuraamme erinomaista sarjaa Tannbach, vartioitu kylä.
Silkkiunikkoja

Rock- vai country- musiikki?

Country-musiikki. Johnny Cash!

Punaviini vai valkoviini?

Yleensä punaviini.

Unikko

Yksin vai yhdessä työskentely?

Yhdessä työskentely on mukavampaa. Tosin puutarhatöitä teen yleensä yksin, kun ei se rikkaruohojen kitkentä jaksa muita kiinnostaa.

Uiminen vai rannalla makoilu?

Rannalla makoilu. Otan aurinkoa silloin kun siihen on mahdollisuus. Iho (psori) vaatii sitä.
Vielä ei ole liljojen aika.
 

Pikaruoka vai kunnon ravintolaruoka?

Ravintolaruoka voittaa pikaruoan. Reissussa ollessa tulee syötyä vaikkapa hampurilaisia.

Perunasalaatti vai pastasalaatti?

Pastasalaatti.

Vuolukiveä puutarhassa

Parilliset vai eriparisukat?

Periaatteena on parilliset sukat. 

Tanssiminen vai laulaminen?

Laulaminen. Huono olen siinäkin, mutta vielä huonompi tanssimisessa.
 
Puhelin vai netti?

Netti 

Sana-Sepon kanssa kiitämme tästä haasteesta. Haasteen voi ottaa vastaan ken haluaa. Nyt toivotamme kaikille hyvää Avoimien puutarhojen päivää!


maanantai 25. kesäkuuta 2018

Katutaide kukoistaa Vilnassa


Laitan tähän vielä toisen postauksen Vilnasta. Ihastuimme kovasti Vilnan katutaiteeseen. Katutaidetta arvostetaan siellä esimerkiksi niin, että graffitien taiteilu on sallittua useissa paikoissa. Oli hauska huomata, että kaupunki oli laatinut esitteen graffiteista osoitteineen ja niitä me sitten bongasimme.

Tämä Donald Trump - Vladimir Putin graffitti on "a true local superstar". Alunperin Trump ja Putin suutelivat kuvassa, mutta alkuperäinen taideteos tärveltiin ja se on muutettu tällaiseksi. Oli upeaa nähdä tämä graffitti luonnossa, koska sitä on hehkutettu ympäri maailmaa, mm New York Timesissa. Tekijöinä ovat Mindaugas Bonanu ja Dominykas Ceckauskas.
Frida liettualaisen Paule Bocculaiten graffitissa

Tästä tykkäsin kovasti. Graffitin on tehnyt katutaiteen yksi kuuluisimmista nimistä: duo Os Gemeos Sao Paolosta.

Graffitin tähän palatsiin on tehnyt puolalainen M-City.

Tässä ollaan menossa katsomaan nukketeatterin esitystä. Teoksen on tehnyt vilnalainen taiteilija Ausra Bagociunaite.

Graffitti kannabiksen laillistamisen puolesta sopii hyvin Uzupion kaupunginosan boheemiin tunnelmaan. Taideteoksen on tehnyt liettualainen Marla Singer.

Think-graffitin maalasi liettualainen Jurgis Tarabilda Vilnan Katutaide -festivaaleilla.

Puolalaisen artistiduon Sepe & Chazmen graffitin tarkoituksena oli erottaa kaksi lähekkäin sijaitsevaa taloa toisistaan, mutta sitten sitä toista rakennusta ei koskaan rakennettukaan.
Karhut-graffitin on maalannut espanjalainen Aryz.
Nämä antiikin hahmot kannattelevat siltaa liettulaisen Ernest Zacharevicin graffitissa.

Liisa Ihmemaassa -graffitti johdattaa ihmiset elokuvateatteriin. Graffitin on tehnyt Antanas Dubra.


Italialaisen Millon upea graffitti koristaa kokonaista kerrostalon seinää.
Tämän vapautta edustavan graffitin taustalla on Vilnan vanhin vankila. Englantilainen Tank Petrol on tunnettu naishahmojen maalaamisesta.
Frank Zappan patsaan läheisyydessä on Collective work -ryhmän maalaama graffitti.   

tiistai 19. kesäkuuta 2018

Ajokortti!


Tänään oli onnenpäivä! Sain ajokortin takaisin. Minulla oli vuosi sitten iso epilepsiakohtaus, jonka vuoksi kortti otettiin pois. Käytäntönä on, että kortin saa takaisin, jos kohtauksia ei ole vuoteen. Minulla ei ole onneksi ollut kohtauksia ja niin sain kortin takaisin. Tässä todiste.

Kyllähän sitä jotenkin on pärjännyt ilman ajokorttia, mutta kyllä se mukava on olla olemassa. Kävin heti ajamassa pikku lenkin ja osasin vielä ajaa!   


Tapauksen kunniaksi jättiunikko avautui tänään.


´
 

'



maanantai 18. kesäkuuta 2018

Viehättävä Vilnan vanha kaupunki


Vietimme viime viikolla muutaman päivän viehättävässä Vilnassa. Itse asiassa kävimme Vilnassa jo viime kesänä. Yllätyimme myönteisesti ja siksipä suuntasimme matkamme sinne myös tänä kesänä. Se kyllä kannatti! Vilnan vanha kaupunki on niin kaunis, niin hyvin restauroitu, kaupunki on täynnä pieniä yllätyksellisiä yksityiskohtia.  Ja tuo kirkkojen määrä! Joku onkin sanonut, että missään kaupungissa ei ole niin paljon kirkkoja kuin Vilnassa. Se taitaa olla totta, katsoipa mihin suuntaan tahansa, aina näkyy ainakin yksi kirkon torni.
Vilnan vanhaa kaupunkia

Taidetta voi ihailla kaduillakin.

Viehättäviä sisäpihoja

Kapeita katuja

Mainoskyltitkin niin tarkoin mietittyjä

Tilataidetta veden äärellä
Frank Zappan patsas. Vilnalaiset pystyttivät patsaan ihan sen vuoksi, kun tiesivät, että neuvostoliittolaiset eivät siitä tykänneet.

Kirkkojen kaupunki
Tässä viehättävä hotellimme. Rakennus on toiminut 1500-luvulla ortodoksisen kirkon metropoliitan asuintalona. Rakennus on restauroitu ja se palkittiin v 1995 parhaiten restauroituneena rakennuksena.
Viehättäviä kellariravintoloita
Halusimme tutustua Vilnan historiaan. Tässä vaikuttava KGB:n museo.

Tätä museota voimme suositella Vilnan kävijöille. Tämän jälkeen katsoo kaupunkiakin eri silmin, kun tietää, mitä kaikkea vilnalaiset ovat joutuneet kärsimään neuvostovallan aikana.
Vilnan holokaustinen museo. Vilnassa oli ennen toista maailmansotaa yli 200 000 juutalaista. Sodan jälkeen heitä oli n 2000. Todella vaikuttava museo tämäkin.
Näin kauniisti on remontoitu vanhoja puutaloja.
Vanhan kaupungin ulkopuolella on vielä paljon remontoitavaa. Tässä esimerkki neuvostoaikaisesta kerrostalosta.
Vilnassa on myös kasvitieteellinen puutarha, mutta sinne emme ennättäneet, kun halusimme tutustua ennen kaikkea Vilnan historiaan. Markkinatorilla oli ihanan paljon kukkia myytävänä. Niin hyväkuntoisia ja edullisia.

Perhosiakin löytyi.

Tästä se kaikki alkoi 23.8.1989: 600 kilometrin pituinen liettualaisten, latvialaisten ja virolaisten ihmisketju.

Ja tässä ollaan tänään. Onnea Liettua!
 

keskiviikko 6. kesäkuuta 2018

Parikkalan patsaspuistossa

Pistäydyimme Parikkalan patsaspuistossa ihastelemassa edesmenneen ITE-taiteilija Veijo Rönkkösen taidetta. Puistossa on kaikenkaikkiaan 560 betonitaideteosta. Hauska yksityiskohta on se, että lähes kaikilla patsailla on suussaan tekohampaat. Mistä Rönkkönen lienee saanut nuo kaikki tekohampaat?

Patsaspuisto Parikkalassa
Tässä heitä on koko rivillinen.


Kaunis puutarhamainen ympäristö



Löytyi sieltä lukutoukkakin.

Tämä puutarhuri oli minun suosikkini.

Tyttäreni poika sai ensimmäisen luokan kunnialla päätökseen. Mummolta tuli stipendi. - Tässä puistopelejä pelaamassa.
Tässä kiikutaan.

Unikot ovat auenneet.

Hyvää viikon jatkoa kaikille!



Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...