Näytetään tekstit, joissa on tunniste Petra Hintikainen. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Petra Hintikainen. Näytä kaikki tekstit

torstai 9. maaliskuuta 2017

Vähän erilainen puutarhakirja

Hei kaikki! Mukavaa torstai-iltaa. Kerron tässä yhdestä mukavasta puutarhakirjasta:
Petra Hintikainen & Piia Hintikainen: Puutarhaponi Rimmruu. Kasvutarinoita Juuristosta. Kuvitus Minna Hankanen. 2016. 250 sivua.  http://www.puutarhaponi.fi/


Tapasin viime syksyn Helsingin kirjamessuilla Petra Hintikaisen, joka oli esittelemässä messuilla omia tuotteitaan, mm. Puutarhaponi Rimmruu -kirjaansa. Ihastuin tämän kirjan satumaiseen ideaan jo heti messuilla ja Petra laittoikin kirjan minulle luettavaksi. Järjestän tässä lähiaikoina kevätarpajaiset ja Rimmruu tulee olemaan silloin yhtenä arpajaispalkintona.

Kirjan tapahtumat sijoittuvat Juuriston kylään. "Se on lähellä tai kaukana, aivan miten itse haluat. Tähän kylään ei voi matkata autolla tai hevosella, ei kävellen eikä lentäen. Sinne kuljetaan mielen polkuja pitkin."
Puutarhaponi Rimmruu on viehättävä  aikuisten satukirja Juuriston kylän tapahtumista ja asukkaista. Kirjan päähenkilö on kirjan nimenkin mukaisesti sympaattinen puutarhaponi Rimmruu, joka on kaikkien asukkaiden ystävä. 

Rimmruulla on paljon ystäviä. Saamme tutustua Enna-etanaan, joka on innostunut kaalien kasvattamisesta ja Taneen, jonka harrastuksena on valkosipuleiden kasvatus. Kevään tullessa Juuristoon tulee kaupungista myös Kerttu, joka tulee asumaan isoisänsä mökkiin. 

Kerttu ystävystyy Rimmruun ja muiden eläinten kanssa. Yhdessä he hoitavat kasvimaata, kompostoivat, tutkivat kasveja, lepäilevät, uivat, pohdiskelevat maailman menoa. 


Vaikka kysymyksessä  on satukirja, kirjasta saa runsaasti tietoa liittyen puutarhan hoitoon, mm. tomaattien ja valkosipuleiden kasvatuksesta, sienestämisestä, hyvän mullan merkityksestä ja maan rakenteesta. Maaperää verrataan täytekakkuun, koska maaperänkin pitää olla katettuna, muuten se kuivuu.

Rimmruu pohtii tässä puutarha-sanaa. Ei ole sattumaa, että puutarhaa sanotaan nimenomaan puutarhaksi. "Ei ruohotarhaksi, pensastarhaksi tai kukkatarhaksi. Puut ovat puutarhan sydän".

Mukavan tarinan kruunaavat hurmaavat lopputapahtumat. Iso plussa Minna Hankaselle kirjan kauniista kuvituksesta. - Kiva kun tällaisiakin kirjoja on olemassa.


Pistäydyin tiistaina pikavisiitillä Helsingissä - aamulla Helsinkiin, illalla kotiin. Vaikka pakkasta oli vain muutama aste, sää tuntui hyvin kylmältä kovan tuulen vuoksi.
Hyvää loppuviikkoa!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...