Talventörröttäjät

Sain kirjamessuilta kolme puutarhakirjaa, jotka tulevat olemaan joulukuun arvonnan palkintoja. 

Esittelen kirjat ennen arvontaa. Ensimmäinen kirja:

Ari-Pekka Huhta: Talventörröttäjät. Suomen luonnonvaraiset ruohot ja heinät talvella. 2016, ensimmäinen painos 2015. Vastapaino. 

Huhta: Talventörröttäjät

 

Talventörröttäjät-teos johdattelee lukijoita talvikasviharrastukseen. Talven kaunis kasvimaailma jää monesti kokonaan huomaamatta. Kirjan kirjoittaja Ari-Pekka Huhta toivookin, että kirja herättäisi lukijoissa innostuksen tutkia kasvimaailmaa myös talvisin, kun kaikki vaikuttaa päällisin puolin kuolleelta. Harrastus vie monipuolisesti erilaisiin paikkoihin, joihin ei muuten juuri tule kuljettua. Rantojen komistuksia on hienoa bongailla vaikkapa suksilla jäällä hiihdelleen, kun pakkanen on kuurannut kasvit hennolla peitteellään. 

Talvisaikaan helposti ajatellaan, että eihän siellä ulkona ole mitään nähtävää kukkamielessä. Mutta onhan siellä – ne talventörröttäjät! Talventörröttäjät ovat jäykkävartisia heinä- ja ruohokasveja, joiden kuolleet versot jäävät talveksi seisomaan hankeen. Talventörröttäjiä ovat esimerkiksi koiranputket ja järvikaislat. Talventörröttäjät ovat talvisiementäjiä, joiden siemenistä ainakin osa varisee vasta talvella, usein suoraan hangen pinnalle tuulen levitettäviksi.

 

Talventörröttäjät-kirjassa kasvit on esitelty kasvupaikoittain: joutomaat, rannat, niityt ja metsät.

Joutomailla viitataan mm. lastausalueisiin, kaatopaikkoihin, ratapihoihin, lumenkasausalueisiin ja tyhjiin tontteihin. Joutomaiden talventörröttäjiä ovat mm. nokkonen, koiranputki, kannusruoho, pietaryrtti ja vuohenkello.

Joutomaiden talventörröttäjä: vuohenkello

 

  Rantojen komistuksia ovat mm.

 osmankäämit ja järviruoko. 

 Kuvassa järvikaisla.

Niittyjä hallitsevat ruohot ja etenkin heinät. Kuvassa karhunputki. 

 

Metsissäkin riittää löydettävää etenkin alkutalvesta, sieltä löytyy mm. kotkansiipi, lehtoakileija, talvikit ja maitohorsma. Keskitalven kovilla pakkasilla suomalaisessa metsässä vallitsee syvä hiljaisuus. Kuvassa maitohorsma.

 

Kirjassa esitellään 72 talvista kasvilajia tai -sukua. Kirjan lopussa on kuvatauluja, jotka on laadittu helpottamaan talventörröttäjien tunnistusta. Kirja on ensimmäinen talviasuisten heinien ja ruohojen tunnistamisopas, joka on tehty Suomen oloihin. 

  

Kirja osoittautui mielenkiintoiseksi lukukokemukseksi. Kirja oli kirjoitettu selkeästi ja asiantuntevasti. Talventörröttäjien jaottelu oli toimiva ja valokuvat aivan upeita. Talventörröttäjistä oli sekä kesä- että talvikuvat tunnistamisen helpottamiseksi, koska talven tullen kasvit näyttävät aivan erilaisilta kuin kesän kukka-aikaan. Puutarhaihmisenä olisin mielelläni katsellut myös kuvia puutarhojen talventörröttäjistä. Suosittelen kirjaa kaikille talviluonnosta kiinnostuneille. Kiitos Vastapaino upeasta kirjasta!

Kaunista talviviikon jatkoa!

 

 

 

 

 

 

 

Tunnetko lähiluontosi kasvit?

Pertti Rannan Villit vihreät kaupungit on ilmestynyt vuonna 2014. Minulle kirja on ihan uusi tuttavuus ja täytyy sanoa, että ihastuin tähän kirjaan täysillä. Kirja on todellinen tietopankki lähiluontomme kasveista. 

Pertti Ranta: Villit vihreät kaupungit. Suomen kaupunkikasvio.

Villit vihreät kaupungit on määritelty kaupunkikasvioiksi ja se on suunnattu kaupunkiekologiasta kiinnostuneille. Kirjassa on esitelty kuvien kera kaupunkikasveja, jotka kasvavat kadunreunoilla, betonirakenteiden välissä tai radan varressa, eli kysymyksessä on kasvit, jotka monesti jäävät meiltä täysin huomaamatta. 

Tässä ketokeltto ja mäkitervakko

 Tämä kaupunkikasvien osio on mielestäni äärettömän mielenkiintoinen. Lisäksi kirja tarjoaa muutakin mielenkiintoista tietoa, kirjassa on mm. esitelty neljän kaupungin kasvimaailma: Helsinki, Vantaa, Tampere ja Oulu.

Tässä kuvat Helsingistä ja Vantaalta

Kirjassa käsitellään myös vieraslajeja. Haitallisia maaympäristöjen vieraskasveja on luetteloituna 24 kpl, jotka kaikki esitelty sanoin ja kuvin.

Kuvassa terttuselja. Meidän pihassamme oli tämä terttuselja, joka paremmin tunnetaan nimellä "paskapuu", mutta kaadoimme sen pois.

Viimeinen luku käsittelee kasvistollisesti kiinnostavia kaupunkiympäristöjä. Mukaan ovat päässeet Hanko, Suomenlinna, Vantaanjoen suu, Järvenpää, Turku (Ruissalo ja Katariinanlaakso), Tampereen Pispala ja Porin Reposaari.

Tampereen Pispala

Ihan uutta tietoa antoi luku kaupunkien nimikkokasvit. En tiennytkään, että Joensuun nimikkokasvi on juurtokaisla.

Kaupunkien nimikkokasveja

Rousseau on kirjoittanut vuonna 1782:
"Kasvitiede sopii tutkimuskohteeksi toimettomalle, joutilaalle ja yksinäiselle: teräväkärkinen kauha ja suurennuslasi ovat ainoat varusteet, jotka  hän tarvitsee kasvien havainnointiin ."

Ihana kirja! Kiitos Vastapaino.

Pertti Ranta: Villit vihreät kaupungit. Suomen kaupunkikasvio. Vastapaino. 2014. 432 sivua.

Kirja on palkintona blogini syysarvonnassa, joka avataan huomenna.