Ihania hetkiä kasvien parissa

Esittelen tässä kolmannen kirjan, jonka sain kirjamessuilta. Tämäkin on arpajaispalkinto. Nyt kun kaikki kirjat on esitelty, arpajaiset voidaan järjestää tässä ihan lähiaikoina.

 Sinikka Piippo & Satu Kontinen: Punkinparta ja valvatit. Uuden ajan värityskasvio. Sitruuna Kustannus. 2016.

 

Tässä kasviossa esitellään 35 kasvia, annetaan tietoa kasvien terveysvaikutteisista ominaisuuksista sekä vinkkejä vaikkapa kauneudenhoitoon ja ruuanlaittoon. Tietoaineksen lisäksi lukijalla on mahdollisuus värittää kasvit. 

 

Näin kertoo kirjan kirjoittaja Sinikka Piippo:

”Tähän kirjaan on valikoitu kasveja, joita monia tapaa ihmisympäristössä ja joita voi käyttää tai on käytetty ruokana tai rohtona. Kaikkiin valittuihin kasveihin liittyy mielenkiintoisia erityispiirteitä.”

Näin puolestaan kertoo kirjan kuvittanut Satu Kontinen:

”Minulle kukka- ja kasvimaailma hahmottuu värien kautta: on valkoiset, vaaleanpunaiset ja siniset kukat. Tämän kasvion kaikki kasvit saa värittää itse.”

 

Jokaisen 35 kasvin kohdalla kuvataan ensin kasvien lehdet, kukinto ja teriö, sitten kasvupaikka ja sen jälkeen tapa, miten kasvia on käytetty / käytetään ruokana tai rohtona. Tässä muutama kirjassa esitelty kasvi.

Maitohorsmasta kerrotaan, että sen on uskottu lisäävän lehmien maidontuotantoa, mistä sen suomalainen nimi juontuu. Lisäksi horsmista on saatu kuitua vaatteisiin, mattoihin ja ryijyihin. Myös maitohorsman lehdet ovat ravinteikkaita. Venäjällä horsman lehdistä on tehty teetä. 

 

Metsäruusu on ainoa lähes koko Suomessa kasvava alkuperäinen ruusulaji. Sitä tavataan koko maassa aivan pohjoisinta Lappia lukuunottamatta. Ruusun kiulukoissa on runsaasti C-vitamiinia ja karotenoideja. Terälehdistä voi tehdä teetä ja niitä voi lisätä salaatteihin ja ripotella jäätelölle. Mutta mikä tärkeintä; ruusut ovat kautta aikojen olleet rakkauden ja kauneuden symboleja. Ruusuntuoksu poistaa stressiä!

 

Puna-apilan kolme lehdykkää on aikoinaan tarkoittanut maata, merta ja taivasta. Kristinuskon myötä kasvi liitettiin pyhään kolminaisuuteen. Onnea tuovan maineensa vuoksi apilat ovat olleet lemmenjuomien aineosia. Puna-apilan lehdissä on runsaasti C-vitamiinia, proteiinia ja haihtuvaa öljyä. Puna-apilaa suositellaan toipilaille kuntouttamaan sairauden jälkeen. Apilan lehtiä ja kukkia voi pakastaa ja kuivata talven varalle.

Kasviesittelyjen lisäksi kirjassa on esiteltyjen kasvien kukintojen väritysosio, jossa on kukat on jaoteltu väreittäin. Kirjan loppuosaan lukija ja kasviharrastaja voi kerätä kasveja, teipata niitä kirjaan ja kirjata tietoja ja muistiinpanoja löydetyistä kasveista. 

 

Kirjaan oli mielestäni valittu mielenkiintoiset kasvit. Mukava oli saada tietoa näiden kasvien ominaisuuksista ja huomata, miten tärkeitä kasvit ovat olleet rohtoina. Teksti on sujuvaa ja vaivatonta lukea. Kasvipiirrokset ovat suorastaan upeita. Vaikka aikuisten väritysbuumin huippu lienee jo ohitettu, antaa kirja mahdollisuuden mukavaan rentouttavaan värityshetkeen. Voin suositella tätä kirjaa vaikkapa joululahjaksi. Kiitos Sitruuna Kustannus!