Hyvää Uutta Vuotta!

Pian vaihtuu vuosi. Jätetään uutena vuotena korona- ym. taakat pois mielestä. Ne voi jättää vaikka pulkkamäkeen, avantoon tai saunan lauteille. 

Me saimme tänne länsirannikollekin valkean joulun. Kyllä kaikki näyttää niin kauniilta. Ja lapset tykkäävät, kun pääsee pulkkamäkeen, luistelemaan ja hiihtämään. Itsekin pääsin pulkkamäkeen 6-vuotiaan tyttösen kanssa. Hauskaa oli! 

Tässä haetaan havuja joulupöytään.

Kaunista on.

Meri on jäässä.

Ihana kun saimme viettää joulun tyttäreni perheen kanssa. Minja, kuusi vuotta, nautti joulusta täysillä. Lieneeköhän viimeinen joulu, kun usko pukkiin ja tonttuihin on horjumaton. Ja olihan meillä ilona myös pikkuveli, jolle jouluna tuli ikää kaksi kuukautta. Pukkikin kävi ja ihan sisällä asti. Olikin soittava ja laulava pukki. 

Vanhassa Raumassa on kaunista talvellakin.

Vanhassa Raumassa on kalenteri-ikkunat. Tässä yksi ikkunoista, Kerttu Horilan luomus. 

                                                               

Rauman Pyhän Ristin kirkko on todella kaunis. Kävimme siellä kolmessa joulukonsertissa.

Hyvää Uutta Vuotta! Pysytään terveinä ja iloitaan jo tulevasta keväästä. 

Olen nyt kolminkertainen mummo

Hei kaikki! 

Hienoja onnentäyteisiä uutisia täältä Raumalta. Olen nyt kolminkertainen mummo. Tyttäreni sai poikavauvan sunnuntaina Porin sairaalassa. Näin Minja, 6 vuotta, sai pikkuveljen. 

Tässä hän on, pikkuinen.

Muutama syksyinen kuva täältä Raumalta. Lunta meillä ei ole vielä ollut. Sateita ja tuulta kyllä.

Melkein jokaisella merenrantakävelyllä kohtaa joutsenia.

Rauma on vanha kaupunki ja vanhoissa kaupungeissa aina kummittelee, eikö vaan? Raumalla järjestetään opastettuja kummituskävelyjä. Tässä kummityskävelymme pelottava opas.


Vanha raatihuone iltavalaistuksessa

Ai niin, kävinhän minä kirjamessuilla. Tällä kertaa Turun Kirjamessuilla. Täältä on niin lyhyt matka Turkuun.

Kiva oli, kun messu toteutui.

Mukavan kirjapinon kanssa palasin messuilta. Tässä Johanna Venhon teos Syyskirja, joka kertoo Tove Janssonin ja Tootin (Tuulikki Pietilä) viimeisistä päivistä Klovharun saarella Pellingissä. Kirjassa eletään nykypäivää saaressa meren ja luonnon keskellä, mutta lukija saa kulkea Toven kanssa pitkän matkan, aina 1940-luvulta 1990-luvulle. Pidin paljon kirjasta, kuten pidin Johanna Venhon edellisestä kirjasta Ensimmäinen nainen. 
Syyskirja on nyt arvottavana blogissani. Vielä ennättää osallistua, osallistumisaika päättyy sunnuntaina 31.10. Tässä linkki. Tervetuloa osallistumaan!

Juuri kun pikkuveli oli syntynyt, Attendosta Leppävirralta soitettiin, että äitini vointi on heikentynyt. Lähdenkin huomenna häntä katsomaan, joten en ihan heti pääse vastailemaan kommentteihin.

Mukavaa syksyn jatkoa!

Syyskuussa jo mennään

Syyskuussa todellakin  jo mennään. Syksyn tuntua on jo ollut ilmassa muutamana päivänä, mutta lämpimiä päiviä on vielä ollut runsaasti.

Auringonkukat ovat niin ihania!

Kun sain kukkapenkit valmiiksi heinäkuun alussa, nakkasin penkkiin pussillisen kesäkukan siemeniä. Myyjä kyllä sanoi, etteivät ne enää ennätä kukkia. Mutta ennättipäs! 

Perhosia on riittänyt vieläkin.

Kallionauhukset kukkivat kauniisti.

Hanhikkien kukintaa rivitalopihassamme.

Teimme parin yön reissun länsirannikolle. Kävimme sellaisissa paikoissa, missä minä en ole ennen käynyt: Kalajoki, Pietarsaari, Uusikaarpelyy ja Tuuri. Pietarsaaressa oli paljon upeita vanhoja rakennuksia. Tässä Strengbergin tupakkatehtaan rakennus.

Tässä on ihan keskieurooppalaista tunnelmaa. Edelleen tupakkatehtaalta.

Pietarsaaressakin on kaunis alue vanhoja puutaloja.

Samoilta seuduilta.

Pietarsaaren kirkossa on mahtava messinkinen kynttilänjalka.

Tässä on ainoa kuva Uusikaarlepyystä. Kauniiksi oli laitettu tämä puistoalue.

Kalajoen hiekat oli uusi kohde minulle. Yllätyin, että kyseessä on niin iso alue. Todella paljon toimintaa lapsille. 

Yövyimme Lokkilinnassa

Auringonlasku hiekoilla

Viimeinen kohde oli Tuurin kyläkauppa. Tässä Keskisen hotelli. 

Kiva oli reissu, se virkisti mukavasti! Nyt huomisaamuna olen lähdössä Itä-Suomeen, Leppävirralle äitiäni tapaamaan ja sitten Joensuuhun. Joensuuhun tulee tyttäreni ja hänen poikansa Savonlinnasta. Juhlimme lapsenlapseni 11-vuotissynttäreitä. - Eli en valitettavasti ole kommentoimassa postauksia muutamaan päivään.

Kauniita syyskuun päiviä!

Kuuskajaskari ja oma pikkuruinen piha

Hyvää alkanutta elokuuta kaikille! Heinäkuu vilahti nopeasti. Ennätimme tehdä viikon reissun Itä-Suomeen ja lisäksi saimme esitellä uutta kotipaikkaamme muutamalle tuttavapariskunnalle. Nyt sitten virustilanne on täällä niin paha, että suosiolla jätämme kaikki matkustamiset ja yleisötilaisuudet pois ohjelmastamme. Kävellään, ollaan ulkona ja käydään kaupassa. Siinä kaikki.

Kävimme Kuuskajaskarissa. Kiva ja kaunis paikka. 

Kuuskajaskari on entinen puolustusvoimien puolustus- ja koulutuslinnake Rauman edustalla, Selkämeren kansallispuistossa. Yhteysaluksella mentiin. Tallattiin saari ympäri kauniita maisemia ihaillen. - Kiinnostava tutustumiskohde, suosittelemme.

Kylmäpihlajan majakka

Tänä kesänä saamme nauttia perhosista. 

Joutsenten ilottelua

                                                
Tässä muutama kuva pikkuruiselta rivaripihaltamme. Terassista tykkäämme, se on iso ja monikäyttöinen. Grilliä olemme käyttäneet ahkerasti. Vasemmalla puolella tuo sininen juttu on lapsenlapsemme laivaleikki.

Kahvittelupaikka

Tehtiin kaksi kukkapenkkiä, molemmat nurmikkokaistaleen reunoille. Vävyn kanssa väsättiin kivireunukset. Tähän laitoin unikkoa, malvaa, laventelia, karpaattienkelloa ja sormustinkukkaa. Penkin päädyssä on särkynytsydän ja kaksi pionia.

Toisessa penkissä on akileijaa, punahattua, keijunkukkaa, karpaattienkelloa ja tarhakylmänkukkaa.


     Tässä penkissä on pienenpieni kasvimaa.                                          

Suihkulähteeseen olimme niin tottuneita Joensuussa, että sellaisen  halusimme myös tänne.

Oli ihan selvää, että halusin punahattuja. Ja kuinka paljon perhosia ne ovatkaan tuoneet!

Unikko oli kanssa itsestäänselvyys. 

Kristallekin tuli oma paikka.

Olemme tutustuneet Raumaan paljolti kävelemällä. Tänään kävimme Rokinnokassa. Rokinnokka on kaunis paikka meren rannalla ja siellä on myös venesatama. Ja onhan siellä Dannyn luksusmökki. Raumalla on Dannyn laulujen mukaan nimettyjä katuja: Tuuliviiri, Piilopaikka ja Tuulensuoja. 

Muutama ammattikalastaja löytyy Raumaltakin.

Hyvää elokuun jatkoa teille kaikille!

Raippaluotoa ja Pitsiviikkoa

Mukavaa tiistaipäivää! Hämmästys oli suuri, kun aamulla katsoin ulos. Täällä sataa! Sadetta emme ole saaneet viikkoihin, nurmikko on ihan käppyrä. Onneksi kukkia on niin vähän, että niitä on jaksanut kastella.

Teimme mukavan kahden yön matkan Vaasaan päin. Olen opiskellut Vaasassa, mutta monia länsirannikon kaupunkeja  on jäänyt käymättä. Nyt tuli tutuksi mm. Kaskinen. 

Raippaluodon silta on komea.

Olen joskus vuosia sitten käynyt Raippaluodossa, mutta en muistanut miten kaunis paikka se on. Merenkurkun saaristo on yksi Suomen seitsemästä maailmanperintökohteesta.  Suosittelen, jos ette ole käyneet. 

Vaasastakin löytyy vanhaa rakennuskantaa. Tässä yksi kauneimmista vanhoista rakennuksista: Hartmanin talo torin reunassa.

Vähän nostalgiaa. Tässä rakennuksessa olen opiskellut. Tässä oli Vaasan kauppakorkeakoulu. Nykyisin tässä toimii kansalaisopisto.

Vaasasta lähdimme ajelemaan kohti Kristiinankaupunkia. Ensin ihastelimme Närpiön kaunista kirkkoa, jonka vanhin osa on vuodelta 1435.

Huomiota kiinnittävät noin 150 kirkkotallia, jotka oli rakennettu 1700-luvulla pitkämatkalaisten hevosia varten. Närpiön asukkaista 78 % on ruotsinkielisiä.

Kaskinen on väkiluvultaan Suomen pienin kaupunki, n. 1300 asukasta. Kaupunkikuva koostuu yhtenäisestä puurakentamisesta.

Kävimme alkukesästä pikapikaa Kristiinankaupungissa. Nyt menimme sinne uudelleen, kun se vaikutti niin kivalta paikalta. Ja olihan se kiva ja kaunis edelleen. Yövyimme siellä hotelli Almassa.
Tässä yksi komeimmista rakennuksista, Lars Sonckin suunnittelema lyseo.

Kristiinankaupungin kauniita puutaloja.

Raumalla on meneillään Pitsiviikko. Kaupungilla on teemaan sopiva kahvikoju.

Vanhassa Raumassa on viikon ajan mahdollisuus tutustua avoimiin pihoihin ja kirppareihin. Todella paljon on kirppareita. Usein kaunis piha ja kirppari yhdistyvät, kuten tässä kuvassa.

Kuvanveistäjä Kerttu Horilan piha on varmasti yksi Vanhan Rauman kauneimmista pihapiireistä. Oli mahdollisuus käydä myös Horilan sisätiloissa. Siellä on paljon upeita veistoksia, kuten nämä. Ovat luonnollisen  kokoisia. Veistokset ovat nyt 50 %:n alennuksella. En ostanut. 😏

Tässä on Suomen pienin asemakaavoitettu tontti, 147 m2. Kaunis ja idyllinen. Vanha Rauma.

Tässäkin on niin kaunis pihapiiri.

Ja kun on kyseessä Pitsiviikko, pitsi on esillä monessa paikkaa. Pitsinnyplääjä Heli Laine kertoi nypläyksen saloista. Kiinnostavaa ja taitoa vaativaa.

Kauniita ne ovat.

Länsi-Suomi kyseli kokemuksia Rauman yleisöopastuksista.

Oikein mukavaa heinäkuun loppua kaikille. En valitettavasti ennätä vastata kommentteihinne, koska lähdemme huomisaamuna Itä-Suomeen äitini 95-vuotissynttäreille.