Tuntuuko tämä tutulta:
olette ulkomailla, näette kauniita kasveja, mutta ette pysty
tunnistamaan kasvia? Kasvitieteellisessä puutarhassa löytyvät kasvien
tieteelliset nimet, mutta entä ne kasvit joita näette teiden varsilla,
hotellialueella tai paikallisissa metsiköissä? Olisi niin kiva tietää, mitä ne
kasvit ovat.
This post is only in Finnish, because this garden book is in Finnish.
Viime vuoden lopulla ilmestynyt kirja Punaoranssikukkainen
puu ja muita mielenkiintoisia kasveja antaa vastauksia moneen tällaiseen
tunnistamiskysymykseen. Kirjoittaja Irma Ajanta-Karvonen on matkustellut paljon
ympäri maailmaa yli kymmenen vuoden ajan. Matkoillaan hän on kuvannut
trooppisen ja sub.trooppisen alueen kasveja. Kohdealueet kattavat Välimeren
alueet, Brasilian viidakot, Kiinan, Japanin,
Australian ja Afrikan. Siis varsin laaja kattaus maailman maita.
Varmasti Irma Ajanta-Karvosella on
upeita matkakokemuksia näistä maista; kauniita kasvikuvia ainakin on runsaasti.
Matkat tuottivat yli 80 000 valokuvaa. Tässä kirjassa on yli 1400
värikuvaa.
Kirjasta oli hauska löytää sellaisia kasveja, joita on nähnyt
matkoilla, kuten esimerkiksi tämä upea rohtoaaloe, Aloe arborescens. Tämän kasvin
näimme Etelä-Afrikassa.
Kirjaa voi hyödyntää tietokirjana. Ulkomaanmatkoille
lähtiessä on mukava tutustua sen alueen kasveihin, eli on kiva tietää,
millaisia ihania kasveja matkalla tullaan näkemään. On myös mahdollista
uppoutua kirjaan omassa rauhassa ja harrastaa nojatuolimatkailua. Ehkäpä
matkojen suunnittelu alkaa tämän kirjan kasvien katselusta, kuka tietää. Kirja
toimii luonnollisesti myös ihan puhtaana tietokirjana, vaikkapa oppikirjana.
Tässä on yksi kauneimmista puista, mitä olen nähnyt:
Jakarandapuu (Jacaranda mimosifolia). Jakarandapuun näimme Etelä-Afrikassa. –
On olemassa kirjakin, jonka nimi on Jakarandapuun lapset. Sen on kirjoittanut Delijani, Sahar (WSOY,
2014).
Tässä on makkarapuu (Kigelia africana). Makkarapuita näimme
Keniassa ja Etelä-Afrikassa. Keniassa masai-heimolaiset käyttivät puiden
makkaroita leileinä, eli varastoivat makkaroihin juomista.
Kirjan loppuosassa on kuvattu kestävyysvyöhykkeet, Hardiness
Zone Maps. Kirjan lopussa on myös
mainittu lähdeaineistoa sekä avattu kasveihin liittyviä käsitteitä: lehti,
maze, topiary, vesiaihe ja pergola. Kasveista on hyvät hakemistot:
tieteellisten nimien aakkosellinen hakemisto sekä suomenkielisten nimien
aakkosellinen hakemisto. Olisin kaivannut vielä maakohtaista hakemistoa, eli
mitä kasveja löytyy mistäkin maista.
Tässä upea kasvi: Keihäslilja (Doryanthes palmeri). Tämän
kukan voi bongata Australista.
Irma Ajanta-Karvonen: Punaoranssikukkainen puu ja muita
mielenkiintoisia kasveja. 2015. Noususolmu Oy.
Kiitos Irma kirjasta!
