Tunnistatko makkarapuun? - A review on a garden book

Tuntuuko tämä tutulta:  olette ulkomailla, näette kauniita kasveja, mutta ette pysty tunnistamaan kasvia? Kasvitieteellisessä puutarhassa löytyvät kasvien tieteelliset nimet, mutta entä ne kasvit joita näette teiden varsilla, hotellialueella tai paikallisissa metsiköissä? Olisi niin kiva tietää, mitä ne kasvit ovat.

This post is only in Finnish, because this garden book is in Finnish.

Viime vuoden lopulla ilmestynyt kirja Punaoranssikukkainen puu ja muita mielenkiintoisia kasveja antaa vastauksia moneen tällaiseen tunnistamiskysymykseen. Kirjoittaja Irma Ajanta-Karvonen on matkustellut paljon ympäri maailmaa yli kymmenen vuoden ajan. Matkoillaan hän on kuvannut trooppisen ja sub.trooppisen alueen kasveja. Kohdealueet kattavat Välimeren alueet, Brasilian viidakot, Kiinan, Japanin,  Australian  ja Afrikan.  Siis varsin laaja kattaus maailman maita. Varmasti  Irma Ajanta-Karvosella on upeita matkakokemuksia näistä maista; kauniita kasvikuvia ainakin on runsaasti. Matkat tuottivat yli 80 000 valokuvaa. Tässä kirjassa on yli 1400 värikuvaa.

Kirjasta oli hauska löytää sellaisia kasveja, joita on nähnyt matkoilla, kuten esimerkiksi tämä upea rohtoaaloe, Aloe arborescens. Tämän kasvin näimme Etelä-Afrikassa.

Kirjaa voi hyödyntää tietokirjana. Ulkomaanmatkoille lähtiessä on mukava tutustua sen alueen kasveihin, eli on kiva tietää, millaisia ihania kasveja matkalla tullaan näkemään. On myös mahdollista uppoutua kirjaan omassa rauhassa ja harrastaa nojatuolimatkailua. Ehkäpä matkojen suunnittelu alkaa tämän kirjan kasvien katselusta, kuka tietää. Kirja toimii luonnollisesti myös ihan puhtaana tietokirjana, vaikkapa oppikirjana.

Tässä on yksi kauneimmista puista, mitä olen nähnyt: Jakarandapuu (Jacaranda mimosifolia). Jakarandapuun näimme Etelä-Afrikassa. – On olemassa kirjakin, jonka nimi on Jakarandapuun lapset.  Sen on kirjoittanut Delijani, Sahar (WSOY, 2014).

Tässä on makkarapuu (Kigelia africana). Makkarapuita näimme Keniassa ja Etelä-Afrikassa. Keniassa masai-heimolaiset käyttivät puiden makkaroita leileinä, eli varastoivat makkaroihin juomista.

Kirjan loppuosassa on kuvattu kestävyysvyöhykkeet, Hardiness Zone Maps.  Kirjan lopussa on myös mainittu lähdeaineistoa sekä avattu kasveihin liittyviä käsitteitä: lehti, maze, topiary, vesiaihe ja pergola. Kasveista on hyvät hakemistot: tieteellisten nimien aakkosellinen hakemisto sekä suomenkielisten nimien aakkosellinen hakemisto. Olisin kaivannut vielä maakohtaista hakemistoa, eli mitä kasveja löytyy mistäkin maista.

Tässä upea kasvi: Keihäslilja (Doryanthes palmeri). Tämän kukan voi bongata Australista.

Irma Ajanta-Karvonen: Punaoranssikukkainen puu ja muita mielenkiintoisia kasveja. 2015. Noususolmu Oy. 

Kiitos Irma kirjasta!